Viestintätyylitesti
Jämäkkä, passiivinen, aggressiivinen vai passiivis-aggressiivinen? Tunnista viestintätyylisi ja opi tuomaan sanomasi paremmin esiin.
Aloita
Ilmaisen selkeästi tarpeitani ja mielipiteitäni tuntematta syyllisyyttä.
Pystyn sanomaan ”ei” selittelemättä liikaa.
Pysyn luonnostaan rauhallisena myös stressaavissa keskusteluissa.
Kuuntelen aktiivisesti ja vastaan harkiten.
Kysyn tarkentavia kysymyksiä, kun muiden aikomukset ovat epäselviä.
Annan rakentavaa palautetta avoimesti.
Ilmaisen tunteeni rehellisesti syyllistämättä muita.
Mitä viestintätyylitesti mittaa
Yllä oleva kysely vastaa kysymykseen "mikä on viestintätyylini?", mutta ei kysymällä tavallisesta arkipäivästäsi. Sen 28 väittämää keskittyvät hetkiin, joissa viestintä on aidosti vaikeaa: tarpeistasi kertominen, kieltäytyminen, rehellisen palautteen antaminen, erimielisyys toisen kanssa ja rauhallisena pysyminen, kun keskustelu kiristyy. Vastaat väittämiin kuten "Osaan sanoa ei selittelemättä itseäni loputtomiin" ja "Ilmaisen tunteeni rehellisesti syyllistämättä muita".
Toisin kuin viestintätyylikysely, joka lokeroi sinut yhteen laatikkoon, tämä viestintätyylin arviointi pisteyttää sinut neljässä tyylissä: assertiivinen, passiivinen, aggressiivinen ja passiivis-aggressiivinen. Melkein kaikilla on sekoitus näistä, ja yksi tai kaksi kaavaa hallitsee, niin tuloksesi on profiili, ei leima.
Neljä tyyliä on peräisin kliinisen psykologian assertiivisuusharjoittelusta, ei kevyestä visailuluokittelusta (lisää tästä alempana). Tuloksesi näyttää hallitsevan tyylisi, miten muut kolme nousevat esiin paineen alla ja missä kaavasi auttaa tai maksaa sinulle. Testi kestää noin 8 minuuttia, ja koska väittämät ovat tilannekohtaista itsearviointia, vastaa sen mukaan, miten oikeasti käytät itseäsi, et sen mukaan, miten haluaisit käyttäytyä.
4 viestintätyyliä
4 viestintätyyliä on helpointa ymmärtää vastauksina kahteen kysymykseen. Ensiksi: ilmaisetko tarpeesi suoraan? Toiseksi: jätätko samalla tilaa sille, mitä toinen tarvitsee?
Yksi varoitus ennen yksityiskohtia: kukaan ei elä pysyvästi yhdessä lokerossa. Nämä viestintätyylien tyypit kuvaavat kaavoja, ei ihmisiä, ja juuri sen takia testi pisteyttää sinut kaikissa neljässä.
- Assertive — direct and respectful: you state your position and leave room for theirs
- Aggressive — direct but overriding: your needs win, and theirs become an obstacle
- Passive — indirect and self-erasing: their needs win, and yours stay unspoken
- Passive-aggressive — indirect and resentful: your objection leaks out sideways
Assertiivinen: suora ilman epäkunnioitusta
Assertiivinen viestintätyyli ilmaisee tarpeet, mielipiteet ja rajat selkeästi, mutta jättää yhtä paljon tilaa toisen tarpeille. Taustalla oleva asenne on "minä olen tärkeä, ja niin olet sinäkin".
Se kuulostaa "minä"-lauseilta, kuten "tarvitsen raportin perjantaihin" tai "olen eri mieltä, ja tästä syystä", kieltäytymiseltä ilman anteeksipyyntökappaletta ja selventävien kysymysten kysymiseltä olettamisen sijaan. Taustalla on itsekunnioitus yhdistettynä kunnioitukseen muita kohtaan: erimielisyyttä ei pidetä uhkana, joten sitä ei tarvitse välttää tai voittaa.
Rehellisesti sanottu vastinkauppa: perheissä ja kulttuureissa, joissa epäsuoruus on normi, assertiivisuus voidaan tulkita suorasukaisuudeksi, se on kalibrointitaito, ei äänenvoimakkuutta. Se on myös kaava, jota terapiassa annettava assertiivisuusharjoittelu nimenomaisesti opettaa, koska se on ainoa neljästä, joka saa tarpeesi täyttymään vahingoittamatta suhdetta.
Passiivinen: rauha ilmaistujen tarpeiden edellä
Passiivinen viestintätyyli pitää tarpeet ja mielipiteet hiljaisina välttääkseen konfliktia tai hylkäämistä, suostuen ulospäin mutta eri mieltä sisäisesti. Se kuulostaa "ei se mitään, oikeasti", "mikä sinulle sopii", oman mieltymyksen omaamisesta anteeksi pyytämiseltä tai kyllä-vastauksen katumiselta ennen kuin lause on edes päättynyt.
Ajuri on tavallisesti pelko, konfliktin tai muiden pettämisen pelko, tai opittu uskomus, että muiden tarpeet painavat yksinkertaisesti enemmän kuin omat. Piilokustannus on, että ilmaisemattomat tarpeet eivät katoa, vaan kerrostuvat katkeruudeksi, uupumukseksi tai äkilliseksi purkaukseksi, joka hämmästyttää kaikkia, myös sinua itseäsi.
On myös aito hyöty, jonka kannattaa mainita: passiiviset viestijät ovat usein tarkkaavaisia kuuntelijoita ja luontaisia rauhantekijöitä. Rakennettava taito on äänen lisääminen, ei empatian poistaminen.
Aggressiivinen: suora toisen kustannuksella
Aggressiivinen viestintätyyli ilmaisee tarpeet ja mielipiteet voimakkaasti, mutta kohtelee keskustelua voitto- tai häviöasetelmana, toisen kanta ei ole panos, se on este. Se kuulostaa "sinä aina"- ja "sinä et koskaan"-syytöksiltä, keskeyttämiseltä, äänen korottamiselta voittamisen takia ja pyyntöjen muotoilulta vaatimuksiksi.
Ajuri ei usein ole itsevarmuus. Se on kiire, turhautuminen tai pelko hallinnan menettämisestä, aggressio on usein ahdistusta haarniskassa.
Kustannus saapuu viiveellä: ihmiset mukautuvat lyhyellä aikavälillä, lopettavat sitten hiljaa rehellisen tiedon tuomisen sinulle, ja suhde siirtyy yhteistyöstä itsesuojeluun. Erotus assertiivisesta tyylistä on tärkeä, koska molemmat tyylit ovat suoria, ero on siinä, poistuuko toinen ihminen keskustelusta ehjänä.
Passiivis-aggressiivinen: epäsuora vastalause
Passiivis-aggressiivinen viestintä on aitoa suuttumusta tai erimielisyyttä ilmaistuna sivuttain: sarkasmi, hiljainen kohtelu, sitoumusten "unohtaminen", tehtävien lykkääminen, joita kaihdat, piikittelevät kehut. Se kuulostaa "ihan hyvä." (tarkoittaen: ei ollenkaan hyvä), "ei, mene vain, tee se omalla tavallasi", piikkisiltä vitseiltä tai kokouksessa suostumiselta ja päätöksen vastustamiselta jälkeenpäin.
Ajuri yhdistää aggressiivisen tyylin suuttumuksen passiivisen tyylin konfliktin välttelyyn: ihminen tuntee olevansa kykenemätön tai turvaton vastustamaan avoimesti, joten vastalause tulee ulos kiistettävässä muodossa. Se on myös se, mikä erottaa sen puhtaasta passiivisuudesta, passiivisuus tukahduttaa vastalauseen täysin, kun passiivis-aggressiivisuus ilmaisee sen, vain epäsuorasti.
Yksi rehellinen psykologiahuomio: "passiivis-aggressiivinen persoonallisuushäiriö" poistettiin DSM:n päädiagnooseista. Nykypsykologia pitää passiivis-aggressiivisuutta käyttäytymiskaavana, jota lähes kaikki näyttävät joskus, ei häiriönä, eikä pysyvänä identiteettinä.
Miksi assertiivisuus on tavoite, ja miksi kukaan ei ole assertiivinen koko ajan
Jos kysyt, mikä tyyli on parhain, vastaus on suoraviivainen: assertiivinen on terveellisin oletus. Se on ainoa tyyli, joka luotettavasti täyttää tarpeesi säilyttäen samalla luottamuksen, ja se on kognitiivis-behavioraalisen terapian assertiivisuusharjoittelun nimenomainen tavoite.
Mutta tyyli on tilannekohtainen, ei pysyvä. Useimmat ihmiset ovat assertiivisempia siellä, missä he tuntevat olonsa turvalliseksi tai seniorimmaksi, ja passiivisempia tai passiivis-aggressiivisempia siellä, missä valta, panokset tai perhehistoria painavat vastaan, assertiivinen ystävien kanssa mutta passiivinen pomon kanssa on normaali kaava, ei ristiriita. Se pätee työpaikan viestintätyyleihin yhtä paljon kuin kotielämään.
Viestintätyyli on opittua käyttäytymistä, jota muovaavat kasvatus, kulttuuri ja se, mitä tapahtui viimeksi, kun sanoit mielipiteesi. Juuri siksi se voidaan oppia uudelleen missä ikässä tahansa, tämä on taitokysymys, ei persoonallisuustuomio. Jos haluat ensimmäisen siirron omaan kaavaasi:
- Passive: state one preference plainly per day, without apologizing for it
- Aggressive: swap one "you always" for an "I" statement, and ask one question before pushing back
- Passive-aggressive: name the objection out loud once — in the meeting, not after it
Mistä nämä neljä tyyliä ovat peräisin (ja miten ne eroavat DISC:stä)
Assertiivinen/passiivinen/aggressiivinen-viitekehys syntyi behavioraalisen terapian assertiivisuusharjoittelusta 1960- ja 1970-luvuilla, ja sen tunnetuksi tekivät kirjat kuten Albertin ja Emmonsin Your Perfect Right. Passiivis-aggressiivinen lisättiin neljänneksi kaavaksi, ja neljän tyylin malli vakiintui neuvonnan ja viestintätaitojen koulutuksen vakiovälineeksi. Odota muutoksen näkyvän viikkojen harjoittelun jälkeen, ei yön yli, ja testin uudelleen tekeminen muutaman kuukauden jälkeen on pätevä tapa tarkistaa edistymistäsi.
Kohtaat myös muita viitekehyksiä, kuten DISC:n tai analyyttinen/intuitiivinen/funktionaalinen/henkilökohtainen-mallin. Ne kuvaavat sitä, miten käsittelet ja esität tietoa: data verrattuna kokonaiskuvaan, faktat verrattuna tunteisiin. Tämä testi mittaa jotain eri asiaa, miten käsittelet tarpeita, rajoja ja konflikteja, ja kaksi näkökulmaa täydentävät toisiaan, eivät kilpaile. Konfliktityyli, ei esitystyyli, on se, mikä ennustaa, menevätkö vaikeat keskustelut suhteissasi ja tiimeissäsi hyvin.
Rehelliset rajoitukset suoraan sanottuna: tämä on itsearvioinnin reflektiovälinen, ei kliininen instrumentti. Se ei voi diagnosoida mitään, ja stressaava viikko voi vinouttaa vastauksiasi, niin käsittele tulosta peilinä, joka tarkistetaan sinut tuntevien ihmisten aidolla palautteella. Ja jos olet kiinnostunut siitä, miten nämä kaavat liittyvät laajempaan persoonallisuuteen, introvertti voi aivan hyvin olla assertiivinen, ja ekstrovertti voi olla passiivinen, teoriasivumme käsittelee, miten vakaat piirteet ja opitut tavat eroavat toisistaan.
Tuloksesi selitettynä
Raporttisi näyttää pisteesi kaikissa neljässä tyylissä, ei vain yhtä leimaa, sekä hallitsevan ja toissijaisen kaavasi, ja tarkkaa ohjeistusta siitä, missä tyylisi auttaa ja missä se maksaa sinulle.
Kaikki neljä pistettä ovat tärkeitä, koska niiden väliset erot kantavat tietoa. Assertiivisen ja passiivis-aggressiivisen pisteesi välinen etäisyys esimerkiksi kertoo usein enemmän kuin päälemma: se näyttää, mitä äänellesi tapahtuu paineen alla.
Hyödyllinen seuraava askel: vertaa tulostasi siihen, miten kumppani, ystävä tai kollega kuvaisi sinua. Itsenäkemyksesi ja heidän näkemyksensä välinen ero on tavallisesti se, missä aito oivallus asuu. Kysely on tämän sivun yläosassa, 28 kysymystä, noin 8 minuuttia, ilmainen.
FAQ
Mitkä ovat viestintätyylien 4 tyyppiä?
Neljä tyyliä ovat assertiivinen (suora ja kunnioittava), passiivinen (epäsuora ja itsensä vaientava), aggressiivinen (suora mutta ylikäyvä) ja passiivis-aggressiivinen (suuttumus ilmaistuna epäsuorasti sarkasmin, viivyttelyn tai vetäytymisen kautta). Ne eroavat kahdessa ulottuvuudessa: kuinka suoraan ilmaiset tarpeesi ja kuinka paljon tilaa jätät toisen tarpeille. Useimmat ihmiset käyttävät sekoitusta, yhden hallitsevan kaavan vaihdellessa tilanteen mukaan.
Mikä viestintätyyli on tehokkain?
Assertiivinen, se on ainoa tyyli, joka ilmaisee tarpeesi selkeästi vahingoittamatta luottamusta, ja se on tyyli, jota terapian assertiivisuusharjoittelu nimenomaisesti opettaa. Tehokas ei tarkoita kovaäänisintä, kuitenkin: assertiivisuuteen kuuluu kuuntelu, kysymysten kysyminen ja ei-vastauksen hyväksyminen. Kalibrointi on silti tärkeää, koska samanlainen suoruus näyttäytyy eri tavalla eri kulttuureissa, työpaikoilla ja suhteissa.
Voiko viestintätyylini muuttua?
Kyllä. Viestintätyyli on opittua käyttäytymistä, jota muovaavat kasvatus ja aiemmat seuraukset, ei pysyvä piirre, juuri siksi assertiivisuusharjoittelu toimii. Muutos tulee pienistä toistuvista siirroista, kuten mieltymyksen suoraan sanomisesta tai "sinä aina"-lauseen korvaamisesta "minä"-lauseella, harjoiteltuna viikkojen ajan. Testin uudelleen tekeminen muutaman kuukauden tietoisen harjoittelun jälkeen on reilu tapa tarkistaa edistymistäsi.
Mikä on ero passiivisen ja passiivis-aggressiivisen viestinnän välillä?
Passiivinen viestintä tukahduttaa vastalauseen täysin, nielet erimielisyyden ja sanot "ihan hyvä". Passiivis-aggressiivinen viestintä ilmaisee vastalauseen, mutta kiistettävässä muodossa: sarkasmi, hiljainen kohtelu, "unohtaminen" tai kokouksessa suostuminen ja päätöksen vastustaminen jälkeenpäin. Molemmat välttävät avointa konfliktia, ero on siinä, vuotaako turhautuminen ulos sivuttain.
Miksi olen assertiivinen töissä mutta passiivinen kotona (tai päinvastoin)?
Koska tyyli on tilannekohtainen: valtasuhteet, panokset ja historia muuttavat sitä, mihin kaavaan ajaudut, niin assertiivisuus ystävien kanssa ja passiivisuus pomon kanssa on tavallista, ei ristiriitaista. Hallitseva tyylisi on kaava, johon oletuksena ajaudut paineen alla, ja juuri sen esiin tuomiseen tämä testi on suunniteltu. Siksi tuloksesi näyttävät myös pisteet kaikissa neljässä tyylissä yhden leiman sijaan.
Onko tämä viestintätyylitesti tieteellisesti validi?
Neljän tyylin viitekehys on peräisin behavioraalisen terapian assertiivisuusharjoittelusta ja on vakioväline neuvonnassa ja viestintätaitojen valmennuksessa. Siitä huolimatta tämä on itsearvioinnin reflektiovälinen, ei kliininen tai diagnostinen instrumentti, se näyttää kaavoja, se ei diagnosoi mitään. Itsearvioinnilla on myös rehellisiä rajoituksia: stressaava viikko voi vinouttaa vastauksiasi, niin tarkista tulos sinut tuntevien ihmisten palautteella.
Miten tämä eroaa DISC:stä tai analyyttinen/intuitiivinen/funktionaalinen/henkilökohtainen-mallista?
Nämä mallit kuvaavat sitä, miten käsittelet ja esität tietoa, data verrattuna kokonaiskuvaan, faktat verrattuna tunteisiin. Tämä testi mittaa, miten käsittelet tarpeita, rajoja ja konflikteja: assertiivinen/passiivinen/aggressiivinen/passiivis-aggressiivinen-ulottuvuus. Kaksi näkökulmaa täydentävät toisiaan, voit olla analyyttinen viestijä, joka muuttuu passiiviseksi konfliktissa, tai kokonaiskuvan näkijä, joka muuttuu aggressiiviseksi.
Onko viestintätyylitesti ilmainen?
Kyllä. 28 kysymyksen testi kestää noin 8 minuuttia ja on täysin ilmainen. Tuloksesi näyttävät pisteesi kaikissa neljässä tyylissä, sekä ohjeistuksen hallitsevasta kaavastasi ja siitä, missä se auttaa tai maksaa sinulle.